Ajankohtaista

Asuntokauppariidat
Länsi-Suomen Rakennusanalyysi Oy:n päätoimialaksi on muodostunut epäonnistuneiden asuntokauppojen jälkeen tehtävät kuntotutkimukset, joiden perusteella yleensä haetaan joko sovinnollista ratkaisua tai varaudutaan käräjöintiin myyjän ja ostajan välillä. Viime vuosina ovat asuntokauppariidat voimakkaasti yleistyneet. Asuntokauppariidat syntyvät yleensä, kun asunnon myynnin / oston yhteydessä ei ole teetetty minkäänlaisia tutkimuksia tai tehty kosteuskartoitus ei ole paljastanut kosteus- tai homevauriota. On valitettavan yleistä ja yksi alan suurimpia ongelmia on, että tehdyllä pintaa rikkomattomilla kosteuskartoituksilla on kaupan osapuolille annettu virheellinen kuva kohteiden hyvästä kunnosta tutkimatta tai edes suosittelematta kohteiden riskirakenteiden tutkimista. Kohteen todellinen kunto alkaa kaupan osapuolille yleensä paljastua hetken asumisen jälkeen terveyshaittoina tai aloitettujen kunnostustoimenpiteiden yhteydessä rakenteita avattaessa. Ostajista suurimpana ryhmänä pieleen menneissä asuntokaupoissa ovat olleet nuoret parit tai -perheet, jotka ovat olleet liian ”sinisilmäisiä” tai joiden rakennustekninen tietämys on ollut olematonta. He ovat myös olleet myös ongelmakohteiden suosittu ja ilmeisen tarkoituksellinen ostajaryhmä. Yhteistä tapauksille on myös kiinteistövälittäjän suosittelema ”tuttu kosteus-kartoittaja” sekä nopeaan kaupantekoon pyrkiminen.

Asuntokaupan kuntotarkastus
Jotta vältyttäisiin tilanteesta, jossa ostaja on tyytymätön ja pahimmassa tapauksessa haluaa vaatia kaupanpurkua löydetyn laajan kosteus- tai homevaurion vuoksi, on suositeltavaa teettää pätevöityneellä asuntokaupan kuntotarkastajalla (Akk) riskirakenteisiin ulottuva ja koko rakennuksen käsittävä Asuntokaupan kuntotarkastus. Ennen suoritusta tilaaja tutustuu tilaajan ohjeeseen etukäteen ja tietää siten tarkastuksen sisällön, toisin kuin monen muun kartoituksen yhteydessä. Tarkastuksen tarkoitus on löytää erityisesti ns. piileviä vaurioita ja selvittää riskirakenteiden kunto ja siten vähentää tyytymättömyyttä osapuolten välillä kaupanteon jälkeen. Kuntotarkastuksen lisäksi on kokemuksen perusteella suositeltavaa ottaa sisäilmanäyte (haihtuvat orgaaniset yhdisteet), jolloin mahdollisuus vaurioiden esilletulosta entisestään lisääntyy. Sisäilmanäytteen tärkeys korostuu entisestään, mikäli riskirakenteiden tutkimuksia ei tehdä esim. tilaamalla kosteudenhavainnointi. Lista pätevöityneistä kuntotarkastajista löytyy netistä www.fise.fi.

Ajankohtaista muuttovalmis-rakentamisesta
Yleisesti uskotaan ettei uusissa rakennuksissa voi esiintyä esim. terveyshaittoja aiheuttavia ongelmia, koska niiden luullaan olevan oikein ja laadukkaasti rakennettuja. Kokemukseen perustuva tosiasia on kuitenkin se, että 2000-luvun tehdasvalmisteisissa muuttovalmiissa elementtitaloissa on esiintynyt laatu-, sisäilma-, rakenne- yms. ongelmia huomattavasti enemmän kuin 1990-luvun taloissa. Kyseessä eivät ole olleet yksittäistapaukset tai yksittäiset tehtaat vaan laajempi ilmiö. Ihmetystä aiheuttaa se että, laatuasioissa on menty taaksepäin vaikka määräykset ovat kiristyneet ja tietous kosteus-ja homevaurioista on lisääntynyt. Yhtenä syynä on mm. talotehtaiden käyttöönottamat uudet rakenne- yms. ratkaisut, joita ei ole ensin riittävästi tutkittu puolueettoman tahon toimesta. Osa on ollut jopa hyvän rakennustavan vastaisia ja osaa eivät ole edes kaikki rakennusvalvonnat hyväksyneet. Uusien tekniikoiden ja rakenneratkaisuiden käyttöönottaminen tulisi edellyttää riittävää puolueetonta tutkimusta, jota nyt ei tapahdu. Toivottavasti sama ei tapahdu myös passiivirakentamisen yleistyessä, tässä on viitattava 70-luvun virheisiin, jolloin kokemusperäinen tietous heitettiin roskiin.

Tilaajan etu ei ole myöskään parhaalla mahdollisella tavalla toteutunut muuttovalmis-kohteissa, joissa vastaavana työnjohtajana on toiminut talotehtaan suosittelema henkilö kohteen tilaajien palkkaamana. Ko. kohteissa ei ole voitu välttyä eturistiriidoilta ja virheiden ilmaantuessa tilaajat ovat käytännössä menettäneet reklamaatio mahdollisuutensa. Kasvamassa määrin myös uudehkojen asuntojen ongelmaksi on muodostunut kosteuden aiheuttama 2-etyyliheksanoli-ongelma, joka sekoitetaan samankaltaisten oireiden vuoksi kosteus- ja homevaurioihin (lisää alempana). Halutessaan välttyä kaupan jälkeisiltä ongelmilta ostajan tulisi siis kiinnittää erityistä huomiota em. asioihin ja käyttää luotettavaa rakennusalan asiantuntemusta jo kauppaa harkitessaan.

2-etyyliheksanoli uusien ja vanhojen rakennusten ongelmana
2-etyyliheksanoli on kosteus-ja mikrobivaurioihin viittava yhdiste, jota voi irrota sisäilmaan kosteuden vaurioittamista PVC-muovimatoista, mutta myös homevaurioista. 2-etyyliheksanolia esiintyy sekä uusissa että vanhoissa taloissa voiden aiheuttaa asukkailleen seuraavia oireita; silmä-, nenä- sekä kurkkuoireita, limannousua, limakalvoärsytystä jne. Oireista johtuen se voidaan sekoittaa homeongelmista johtuvaksi vaikka kyseessä olisi esim. kostean tasoitteen päälle asennettu muovimatto, jonka pehmitinaineista ko. aine on peräisin. Yhdisteen hajukynnyksen ylittyessä voidaan joissakin tapauksissa myös aistia 2-etyyliheksanolin makeaa hajua. Normaalisti sisäilmassa ei ole 2-etyliheksanolia ollenkaan. 2-etyyliheksanoli voi vapauta monella eri tavalla mutta usein vastaantulevia ovat mm. homeesta Aspergillus Versicolor, villaeristeistä ja PVC-muovimatoista. Em. ongelmalta välttyäkseen uudisrakentajan ja myös vanhojen betonilattioiden korjaajan tulee suorittaa tarkat suhteellisen kosteuden mittaukset betonista porareikämenetelmällä ennen muovimattoasennuksiin ryhtymistä. Pinnoituksen kannalta parasta olisi, että suhteellinen kosteus olisi laskenut alle 70 %Rh.